Cascades Expedition
CASCADES tassaavoq nunanit tamalaaniit suleqatigiissutigineqartumik issittumi ilisimasassarsiorluni angalaneq Baffinip kangerliumarngani Kalaallit Nunaatalu kitaani avannaani ingerlanneqartussaq. Ilisimasassarsionermi ingerlatsisut tassaapput Institut Nordique du Québec, Swiss Polar Institute, aammalu French Polar Institute; taakku Amundsen Science-miit tapersersorneqarlutik Kalaallit Nunaannilu pinngortitalerinermi ilisimatusarfiit suleqatigalugit paasisassarsiorluni angalanissamut piviusunngortitsipput. Taamaasilluni suliniummi uani ilisimatusartut Canadamiit, Frankrigimiit, Schweizimiit aammalu Kalaallit Nunaanniit ataatsimut suleqatigiinnissaat piviusunngortinneqalerpoq.
CASCADES-ip siunertaq anguniangaa pingaarneq tassaavoq sermip sikullu aakkiartornerisa immami uumassusilinnut avatangiisinullu sunniutaasa ataqatigiissusaasalu misissornissaat. Aammalu allannguutit taakku issittumi pinngortitamut inoqarfinnullu sunniutigisartangaasa takussutissartaannik misussuinissaq pingaartinneqarpoq. Suliniummi uani misissuinissaq pingaartutut isigineqarpoq pissutingalugu issittumi avannaani silaannaap kissatsikkiartornera nunarsuup sinneraniit pingasoriaammik imal. sisamariaammik sukkanerusumik sunniuteqarsinnaasarmat. Silaannaap kissakkiartornerani Kalaallit Nunaanni Baffinillu kangerliumarngani allannguutit taakku piffinni taakkunani kisimik misingineqartussaanngillat, aammattaaq silaannaap allanngoriartorneranut nunarsuarmi siammasinnerusumik sunniuteqartussaallutik.
Ilisimasassarsiorluni angalaneq 2026-mi marlunnik immikkoortortaqartumik ingerlanneqassaaq. Immikkoortoq siulleq aggustip arfernaniit septembarip pingajuannut aasakkut ingerlanneqassaaq. Tassanilu umiarsuaq CCGS Amundsen Baffinip kangerliumarngani Kalaallit Nunaatalu kitaani avannaani angalassalluni. Angalanermi tassani immap itissusaa, sarfaqarfiit aammalu kangerluit sermeqarfiit ilusaat malittaralugit imermik misissungassanngortitamik tigusisarnissaq pilersaarutaavoq, ajornanngippallu nunamut ikaarluni misissuinerup ilaa ingerlanneqartassaaq. Immikkoortup aappaani oktobarip 29-aniit novembarip 25-anut 2026-mi pisussami Baffinip kitaani sikup immallu pissussaat sinaaqarfiilu ukkatarineqassapput. Siku atoruminassappat sumiiffiit tupeqarfiit sisamat misissuiffissanngorlugit piareersarneqassapput, ajornanngippallu aamma nunamut ikaarluni misissuinerup ilaa ingerlanneqartassaaq.
CASCADES ilisimasassarsiornissaq pillugu paasissutissaq Kalaallit Nunaanni innuttaasunut apuutissallugu pingaarneq tassaavoq ilisimasassarsiornermi uani pinngortitami allannguutit pisullu tikillugit paasisassarsiorfigalugit misissuffigineqarnissaat anguniarneqarmat, tassanilu pingaarnertut makku misissuiffigineqassapput: Sermit uukkartartut, kangerluit, kitaani imaqarfiit, sikusarfiit, kinnerit, inuussutissaqassuseq uumassusillillu nerisareeqatigiinnerat. Ilisimasassarsiornermi aamma pingaartinneqarpoq erngup tarajoqanngitsup, CO2-p, kinnerit inuussutissallu nunamiit sermimiillu kangerlunnut immamullu siammarternerisa aqqutaat taakkulu sunniutaat misissuiffiginernissaat paasisassarsiorfigalugit. Quppersakkami uani qulaani pisartut eqqaaneqartut Kalaallit Nunaannut Baffinillu kangerliumaneranut sunniutaat siunissamilu sunniutissaat annertunerusumik paasissutissanngorlugit allaaserineqarput.
Ilisimatusarluni suliassarineqartoq paasisassarsiornernut arfineq marlunut agguataarneqarpoq: Fysikki, kemi, uumassusilerineq, bakterissat uumasuaqqallu, immap naasui naggorissuserlu, uumassusillit nerisareeqatigiinnerat, CO2, kinnerit aammalu sermeq pillugu ilisimatusarneq. Taakku ilisimatusarnermi agguataakkat ataatsimoortinnerini sermip, sikup, immap, uumassusillit aammalu immap naqqata issitumi paasisaqarfiginissaannut toqqammaviliusussaapput. Issittoqarfik immikkoortitertumik ataasiakkaartumillu misissuiffiginagu ataatsimoorussamik paasisaqarfiginissaanut suliniut una toqqammaviussaaq. Ilisimasassarsiorneq ilisimatusartunik 50-t sinnerlugit sulisoqassaaq, nunanit assigiinngitsuniit ilisimatusarnerit suliat assigiinngitsut pilersaarusiat 16-t ingerlanneqassapput, aammalu ilisimatusarfiit 13-t nunanit sisamaneersut suliniummi peqataassallutik.
CASCADES quppersangaata angalalluni ilisimasassarsiorneq sisamanut qulequttanut imatut agguarpaa: Siku, Imaq, Silaannaq, Nuna. Siku pillugu immikkoortumi ilisimatusartut sikumi sermiminermik, sikumi apummik, aammalu sermimi apummik misissungassanik katersissapput. Sermit aputillu ilusinittarnerat, aakkiartortarnerat, immamilu qanoq pisarnerat misissorneqassaaq. Imeq pillugu immikkoortumi ilisimatusartut imermik tarajulimmik, kangerlummi imermik tarajoqanngitsumik, sermip aanneranit imermik, aammalu immami sananeqaatinik immap naqqaniik qaava tikillugu misissungassanik tigusissapput. Tassani misissorneqassaaq erngup akuleruttarnera, akorisartangaai, inuussutissartaai, CO2 erngup akorisaa, pinngortitamilu kaaviiaarnera. Silaannaq pillugu immikkoortumi ilisimatusartut silaannaap naqitsinera, pujoralaasaqassusaa, bakterissat uumasuaqqallu silaannarmi annertussusaat aammalu gassit silaannarmiittut akuleriinnerat minnerunngitsumillu silaannaap immallu akornanni kissassuseq dronet sensorillu maluginiutit atorlugit misissussavaat. Nuna pillugu immikkoortumi ilisimatusartut issoq, sermimiik nunap neriornerata issullu nassataat, kuummiit imeq, aammalu kinnerit neriorneri misissungassanik tigusiffigissavaat. Nunami tigusiffinniik CO2 akorineqartoq, saffiugassat aammalu uumassusillit nunamiit immamut nakkaasarneri kuungussaasarnerilu misissorneqassaaq.
CASCADES ilisimatusarnikkut suliniut aamma innuttaasunut soqutiginnittunullu paasissutissiinissamut piareersaateqarpoq. Paasissutissat atuangassianngorlugit, saqqummiussassanngorlugit, nutaarsiassatigullu saqqummernissaat isumagineqassaaq. Paasisassarsiorluni angalaneq ilisimatusarnikkuinnaq ingerlanneqarani aamma ilinniarnikkut paasissutissanillu inunnut iluaqutissanik pilersitsinissaa aamma anguniangaavoq.
CASCADES aallaavingalugu Swiss Polar Institute, SEDNA aamma SIKUMUT ataatsimut anguniakkamik toqqammaveqarlutik suleqatigiinnerminni isumaqatigiissuteqarput: Issittumi ilisimatusarneq ingerlalluarnerusarpoq inuit issittumi najungaqartut peqatigalugit isumasiorlugillu ilisimatusarneq ingerlanneqaraangat.
SEDNA tassaavoq suliffeqarfik Issittumi angalanissamut piareersarnermi angallassinermillu piginnaaffilik, misilittagartuunik sulisoqarpoq Nicolas Dubreuil-imillu suliffeqarfittut aallartinneqarluni. Nicolas Dubreuil ukiut 30-it sinnerlugit nunarsuaq tamakkerlugu minnerunngitsumik issittumi angalanermi aqutsisutut isumannaarsuisutullu misilittangaqarpoq. Avannaani inuit inoqarfiillu pingaartillugit tikittuarpaai suliaminillu peqatigalugit suleqatigisarlugit. SEDNA-p misilittakkat taakku maanna toqqammavingalugit, angalanermut pilersaarusiornerit annertunerusut suliarisarpaai. Paasisassarsiorluni aammalu ilisimatusarluni angalanissat pilersaarusiorneri ingerlannerilu, issittumi inoqarfinni inuit najukkaminnik ilisimasartuut suleqatingalugit suliarineqarnissaai pingaartippaai.
SIKUMUT tassaavoq Kalaallit Nunaanni suliffeqarfik SEDNA suleqatigalugu takornarialerinermi, paasisassarsiorluni aammalu ilisimatusarluni angalanissanut pilersaarusiornermik ingerlatsinermillu suliaqartoq. SIKUMUT avannaani inissisimavoq sulianilu tamani uku pingaartitaralugit:
- Piniartunik inoqarfinnilu angallavinnik ilisimatuunik suleqateqarnissaq
- Inuit pisattallu assartungassat isumannaatsumik avannaani ingerlanissaat piareersarluarfigineqarnissaallu
- Sikoqarfinni inoqarfinnilu suliat annertunerusut soorlu CASCADES-itut ittut ingerlanneqarnissaat piviusunngornissaallu pisassasoq inoqarfinni aqqusaarneqartuni paasissutissiilluarneq inoqarfinnullu iluaqutitalimmik suliat angusaqarfiunissaat aallaavigalugit.